Toimintakäsikirja

1 Yleistä

Tämä toimintakäsikirja kuvaa sen, miten Tampereen Ju-Jutsukoulu ry:ssä toimitaan. Käsikirja on tarkoitettu seuran jäsenten, huoltajien ja toimihenkilöiden käyttöön.

Toimintakäsikirjan tarkoituksena on:

Luoda yhteinen käsitys seurasta

• Helpottaa seuran perustoimintaa
• Hahmottaa seuran kannalta tärkeät kokonaisuudet ja prosessit
• Turvata seuran jatkuva kehitys, erityisesti toimijoiden vaihtuessa
• Auttaa uusien vapaaehtoisten ja työntekijöiden perehdytyksessä
• Vahvistaa käsitystä seuran toimintakulttuurista

Toimintakäsikirja ei ole koskaan täysin valmis vaan se kehittyy seuran toiminnan ja toimintaympäristön mukana.

 

1.1 Perustiedot

Yhdistyksen nimi on Tampereen Ju-Jutsukoulu ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki Länsi-Suomen läänissä.

Yhdistys on perustettu 1974.

Seuran kieli on suomi.

Seuran toiminta-alueena on Pirkanmaa.

 

1.2 Toiminta-ajatus

Seuran tarkoituksena on edistää kamppailu- ja liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella. Se kannustaa ja luo monipuoliset kunto-, kilpa- ja huippu-urheilun puitteet jäsenistölleen, kullekin mieltymystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

 

1.3 Arvot

Yhteisöllisyys

Seurassa on hyvä yhteishenki. Seuran jäsenistö on ystävällistä ja sen toiminnassa on helppo tulla toimeen kaikkien kanssa. Kysyvälle vastataan ja seuran jäseniä tervehditään. Yhteisöllisyys luo positiivisen ja oppivan ympäristön.

Laadukkuus

Seuran toiminta, valmennus ja opetus pidetään korkealaatuisena. Ohjatut harjoitukset ovat korkeatasoisia ja niihin saapuessaan voi luottaa olevansa hyvissä käsissä. Treenikaverit auttavat kehittymään ja pysymään terveenä.

Kunnioitus

Seuran jäsenten välillä vallitsee kunnioitus, kuitenkin rentous säilyttäen. Kunnioitus on molemminpuolista ohjaajien ja treenaajien sekä kokeneempien ja uudempien seuran jäsenten välillä. Kaikki ovat tervetulleita riippumatta siitä, onko tavoitteena kunnianhimoinen kilpaurheilu vai pelkkä kuntoiluharrastus. Jokaiselle löytyy oma polkunsa.

 

1.4 Visio

TJJK on Pirkanmaan paras kamppailuseura.

 

1.5 Seuran eettiset linjaukset

Seura noudattaa toiminnassaan Urheiluyhteisön Reilun Pelin viittä pääperiaatetta:

Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun

• Vastuu kasvatuksesta
• Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
• Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus
• Luonnon kunnioittaminen ja kestävään kehitykseen pyrkiminen

1.6 Seuran ydintoiminta

Seuran ydintoiminta on harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen vauvasta vaariin. Seura tarjoaa ohjattua liikuntaa seuraavissa lajeissa:

• brasilialainen ju-jutsu
• lukkopaini
• Hokutoryu ju-jutsu
• Potku-/Thainyrkkeily
• Nallepaini

1.7 Seuran strategia

Missio: TJJK on Pirkanmaan paras kamppailuseura, joka tarjoaa korkealaatuista kamppailulajiharjoittelua, joka tukee jäsenten fyysistä ja henkistä kehitystä.

Koulutetut toimihenkilöt: Varmistetaan, että kaikki valmentajat ovat hyvin koulutettuja ja mahdollisuuksien mukaan myös sertifioituja. Järjestetään säännöllisesti mahdollisuuksia osallistua ohjaaja/valmentajakoulutuksiin ja -kursseihin.
Hankitaan ja ylläpidetään tähtiseurasertifikaatti. Hallintohenkilöstöä kannustetaan osallistumaan erilaisiin seurahallinnon koulutuksiin.

Monipuolinen tarjonta: Tarjotaan laaja valikoima kamppailulajeja eri tasoille ja ikäryhmille.

Yksilöllinen ohjaus: Tarjotaan henkilökohtaista valmennusta ja palautetta.

Jäsenrekrytointi ja -pito: Kehitetään strategioita uusien jäsenten houkuttelemiseksi ja nykyisten jäsenten pitämiseksi. Käytetään jäsenkyselyitä ja -palautejärjestelmiä.

Yhteisöllisyys: Luodaan vahva yhteisö ja yhteenkuuluvuuden tunne järjestämällä yhteisiä tapahtumia, leirejä ja kilpailuja.

Nuorten harrastajien tukeminen: Kehitetään erityisohjelmia ja alennuksia nuorille harrastajille.

Modernit tilat: Varmistetaan, että harjoitustilat ovat moderneja, hyvin hoidettuja ja turvallisia.

Välineet: Investoidaan korkealaatuisiin harjoitusvälineisiin ja pidetään ne hyvässä kunnossa.

Verkkosivut ja sosiaalinen media: Luodaan ammattimaiset verkkosivut ja ollaan aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Julkaistaan säännöllisesti sisältöä, kuten esim. kilpailutuloksia, alkeiskurssimainoksia, tapahtumaraportteja, jäsenesittelyjä, yms.

Kumppanuudet: Tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten, koulujen sekä muiden seurojen ja toimijoiden kanssa.

Tapahtumat ja kilpailut: Järjestetään ja osallistutaan paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin ja tapahtumiin.

Taloussuunnittelu: Laaditaan vuosittain selkeä taloussuunnitelma, joka kattaa kaikki kulut ja investoinnit. Seurataan toteumaa reaaliaikaisesti.

Rahoitus: Hankitaan rahoitusta jäsenmaksuista, avustuksista ja apurahoista.

Kilpailuihin osallistuminen: Rohkaistaan  jäseniä osallistumaan kilpailuihin ja tarjotaan tukea kilpailujen kuluihin.

Menestyksen juhlistaminen: Juhlistetaan ja tehdään näkyväksi seuran jäsenten saavutukset ja menestykset.

Säännölliset arvioinnit: Arvioidaan säännöllisesti strategian onnistumista ja tehdään tarvittavia muutoksia.

Palaute: Kerätään säännöllisesti palautetta jäseniltä ja käytetään sitä toiminnan kehittämiseen.

Siirry alkuun

2 Toimintasäännöt

1§ Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli

Yhdistyksen nimi on Tampereen Ju-Jutsukoulu ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Seuran toiminta-alueena on Pirkanmaa.

2 § Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaa ja urheilua sekä niihin liittyvä kansalaistoimintaa

seuran toiminta-alueella siten, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa ja osallistua kunto- ja

terveysliikuntaan, kilpa- ja huippu-urheiluun tai näihin liittyvään yhdistystoimintaan

edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoitustaan seura toteuttaa:

1 Tarjoamalla:

• kunto- ja terveysliikuntatoimintaa
• kilpaurheilua
• päivä-, kerho-, ohjaus-, harjoitus- ja valmennustoimintaa
• tiedotus- ja suhdetoimintaa
• koulutustoimintaa

2 Vaikuttamalla laaja-alaisesti liikunta-, urheilu- ja yhdistysasioihin omalla alueellaan.

3 Harjoittamalla julkaisutoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi seura voi:

• ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, tavaran- tai rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä bingotoimintaa

• harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tai taloudellisesti vähäarvoista elinkeinotoimintaa.

 

4 § Seuran jäsenyys muissa yhdistyksissä

Seuran jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä päättää seuran kokous.

Seura ja seuran jäsenet sitoutuvat noudattamaan niiden järjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä seura on.

5 § Seuran jäsenet

Seuran jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran

sääntöjä ja päätöksiä.

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä 18 vuotta täyttäneen henkilön. Seuran juniorijäseneksi voi hallitus hyväksyä alle 18-vuotiaan henkilön.

Toimihenkilöjäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka toimii seurassa toimihenkilötehtävissä. Toimihenkilöjäsenyys on sidottu jäsenen toimimiseen toimihenkilötehtävässä. Toimihenkilötehtävän päätyttyä jäsen eroaa toimihenkilöjäsenyydestä ja jatkaa seuran varsinaisena jäsenenä.

Ainaisjäseneksi voi seuran kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on toiminut seurassa pitkään ja/tai ansiokkaasti mutta ei kuitenkaan täytä kunniajäsenyyden vaatimuksia.

Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa.

Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön.

Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun.

6 § Sitoutuminen eettisiin periaatteisiin ja urheilun oikeusturvalautakunnan ja eettisten asioiden kurinpitolautakunnan toimivaltaan

Seura ja seuran jäsenet sitoutuvat:

• urheiluyhteisön vastuullisuusohjelmaan ja Reilun pelin periaatteisiin
• Suomen Olympiakomitean asettaman urheilun oikeusturvalautakunnan ja urheiluyhteisön yhteisen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunnan toimivaltaan
• liikunnan ja urheilun yhteisiin vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskeviin kurinpitomääräyksiin
• noudattamaan yllä mainittujen oikeusturvalautakunnan ja kurinpitolautakunnan päätöksiä.

7 § Seurasta eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty. Eroavalta jäseneltä ei peritä avoimia erääntymättömiä jäsen- ja harjoitusmaksuja, mutta erääntyneet jäsen- ja harjoitusmaksut tulee suorittaa.

8 § Jäsenen erottaminen maksamattoman jäsenmaksun johdosta

Jäsen katsotaan eronneeksi, jos hän on jättänyt kolme kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta.

9 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan:

• seuran sääntöjä tai niiden nojalla annettuja muita määräyksiä ja päätöksiä
• niiden järjestöjen, joiden jäsen seura on, sääntöjä tai niiden nojalla annettuja muita määräyksiä ja päätöksiä
• urheilun eettisiä periaatteita
• kulloinkin voimassa olevaa kansainvälistä ja kansallista antidopingsäännöstöä ja kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä kansainvälisen olympiakomitean antidopingsäännöstöjä
• kilpailutulosten ja -tapahtumien manipuloinnin kieltoa koskevia säännöstöjä.

Rangaista voidaan seuran jäsentä tai sitä, joka on seuran toiminnassa mukana ja joka on kirjallisesti sitoutunut näihin sääntöihin.

Rangaistavaa on:

• toimiminen tavalla, jonka tunnusmerkit täyttävät yhdistyslaissa mainitut erottamisperusteet
• näiden sääntöjen tai niiden nojalla annettujen muiden määräysten ja päätösten vastainen toiminta
• niiden järjestöjen, joiden jäsenenä seura on, sääntöjen tai niiden nojalla annettujen muiden määräysten ja päätösten vastainen toiminta
• syyllistyminen dopingrikkomukseen
• toimiminen seuran tarkoitusta vastaan
• seuran maineen vahingoittaminen seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella
• liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden rikkominen
• syyllistyminen rikokseen seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella, jos rikoksesta on tuomittu ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen

Liikunnan ja urheilun eettisten periaatteiden rikkomista ovat muun muassa:

• huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
• julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena seuran toiminnassa tai sen ulkopuolella
• tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
• epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
• väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu
• urheiluhuijaus, kuten kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
• kilpailutulosten ja -tapahtumien manipulointi tai niiden yritys
• vedonlyönti omasta kilpailusta joko itse tai edustajan kautta
• lainvastainen mainonta
• seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä kaikissa muodoissaan riippumatta siitä seuraako teosta rikosoikeudellinen rangaistus
• rasistinen käytös seurassa tai sen ulkopuolella
• lahjonta.

Rangaistuksena voidaan määrätä varoitus, sakko, jäsenoikeuksien määräaikainen rajoittaminen, kilpailukielto, toimintakielto seuran toiminnasta tai erottaminen seurasta.

Hallitus päättää erottamisesta ja muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista. Asianosaista on aina kuultava ennen päätöksen tekemistä.

Seuran kokous voi hallituksen esityksestä päättää kurinpitovallan siirtämisestä erilliselle kurinpitoelimelle ja hyväksyä tälle elimelle oman johtosäännön.

Erottamis- ja kurinpitopäätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on toimitettu hänelle kirjallisesti. Päätös voidaan antaa todisteellisesti tiedoksi myös muulla tavalla, jolloin päätös on tullut tietoon tiedoksiantohetkellä. Erotetulla ja kurinpitopäätöksen kohteella ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.

Mikäli lajiliiton tai muun kattojärjestön sääntöjä ja määräyksiä epäillään rikotun, on näillä järjestöillä ensisijainen kurinpitovalta. Mikäli kyse on urheiluyhteisön yhteisen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunnan toimivaltaan kuuluvasta asiasta, käsitellään kurinpitoasia kyseisessä kurinpitolautakunnassa. Seuran tulee ottaa huomioon muussa elimessä tehdyt päätökset omassa kurinpitomenettelyssään.

10 § Jäsen- ja harjoitusmaksut

Varsinaisilta jäseniltä ja juniorijäseniltä kannettavien jäsen- ja harjoitusmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous. Toimihenkilöjäseniltä, ainaisjäseniltä, kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajilta ei peritä maksuja.

Jäsen- ja harjoitusmaksut voivat olla erisuuruisia eri jäsenryhmissä.

11 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään huhti- toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Seuran kokous voidaan järjestää myös kokonaan ilman kokouspaikkaa etäkokouksena.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta seuran internetsivuilla tai lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

Varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen etänä osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen kokoukseen etukäteen viimeistään kokouskutsussa mainittuna määräpäivänä. Jos jäsen ilmoittaa osallistuvansa kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai teknisen apuvälineen avulla, sitoo ilmoitus osallistumistavasta jäsentä määräpäivän jälkeen.

12 § Kevät- ja syyskokous

Kevätkokouksen asiat

1 Avataan kokous

2 Valitaan kokoukselle

1. a) puheenjohtaja
2. b) sihteeri
3. c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
4. d) ääntenlaskijat

3 Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet

4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5 Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto tai toiminnantarkastajan antama toiminnantarkastuskertomus

6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

8 Päätetään kokous

Syyskokouksen asiat

1 Avataan kokous

2 Valitaan kokoukselle

1. a) puheenjohtaja
2. b) sihteeri
3. c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
4. d) ääntenlaskijat

3 Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet

4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5 Päätetään tarvittaessa mitkä liikunta- ja urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevana toimikautena

6 Päätetään tarvittaessa seuran jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä

7 Vahvistetaan jäsenmaksujen ja kannattajajäsenmaksujen suuruus eri jäsenluokissa

8 Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio

9 Valitaan hallituksen puheenjohtaja

10 Valitaan hallituksen muut jäsenet

11 Valitaan yksi tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja varatilintarkastaja tai

varatoiminnantarkastaja

12 Päätetään tarvittaessa seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä

13 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

14 Päätetään kokous

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.

13 § Seuran ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.

14 § Pöytäkirja

Seuran, sen hallituksen, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava. Hallituksen, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.

15 § Äänestys

Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö). Jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö). Äänten mennessä tasan asiakysymyksissä ratkaisee puheenjohtajan ilmoittama kanta ja vaaleissa arpa. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.

Jokaisella ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä, toimihenkilöjäsenellä, ainaisjäsenellä, sekä kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on yksi ääni. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta. Valtakirjalla ei saa äänestää.

16 § Seuran hallinto

Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja ja yhdeksi toimintavuodeksi valitut 4-6 jäsentä.

Hallitukseen valitaan eri lajien edustajia, jotka edustavat jäsenistöä monipuolisesti.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti

1 Toteuttaa seuran kokouksen päätökset

2 Johtaa ja kehittää seuran toimintaa

3 Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat

4 Kutsua koolle ja valmistella seuran kokous

5 Hoitaa seuran taloutta

6 Pitää jäsenluetteloa

7 Tehdä seuran tilinpäätös ja vuosikertomus

8 Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten

9 Hoitaa seuran tiedotustoimintaa

10 Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista

11 Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan

12 Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä

13 Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii

14 Luovuttaa tilit tilintarkastajille tai toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen kevätkokousta.

17 § Tilivuosi

Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

18 § Nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kumpikin erikseen.

Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.

19 § Jaostot ja joukkueet

Seuran jaostot tai joukkueet voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että

seuran hallitus vahvistaa niiden tekemät oikeustoimet.

Seuran ja sen jaostojen tai joukkueiden taloushallinnosta päättää hallitus. Jaoston,

joukkueen ja seuran toiminnassa mukana olevien yhdistyksen nimissä keräämät varat ovat

lähtökohtaisesti yhdistyksen varoja. Hallitus päättää näiden varojen käytöstä.

20 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan

enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

21 § Seuran purkaminen

Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä

annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.

22 § Seuran varojen luovuttaminen

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen

mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.

Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

23 § Saavutetut jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät ainais- ja kunniajäsenillä sekä kunniapuheenjohtajilla.

Siirry alkuun

3 Seuran talous

3.1 Tulojen ja menojen muodostuminen

Seuran tulot koostuvat jäsenmaksuista, harrastusväline- ja tekstiilimyynnin tuotoista sekä saaduista avustuksista. Seuran säännöllisiä kuluja ovat toimitilavuokra, siivouskulut, jäsenrekisterikulut, lajiliittojen jäsenmaksut, markkinointikulut. Vaihtelevina kuluina ovat kilpailu- ja leirikulut, matka- ja kulukorvaukset, välinehankinnat, toimitilojen kunnostuskulut.

Tulot ja menot kuvataan tarkemmin vuosittain syyskokouksen hyväksymässä budjetissa.

 

3.1 Toiminnan hinnoittelu

Syyskokous päättää vuosittain jäsen-, harjoitus- ja kannattajamaksut. Jäsenmaksut pyritään pitämään maltillisina, jotta jäsenten liikkumisen esteeksi ei muodostu korkeat kustannukset.

 

3.3 Talousohjesääntö

Talousohjesääntö sisältää ohjeet hallituksen sekä muiden talousasioita hoitavien tehtävistä ja vastuista. Siitä löytyvät:

• seuran maksut ja toiminnan hinnoittelu
• kulukorvaukset ja matkalaskut
• maksuliikenne
• talkootyö
• taloudenhoitoa koskevat kysymykset ja ratkaisuvalta
• taloudenhoidon aikataulu

Talousohjesääntö on tallennettu hallituksen Drive-kansioon.

Siirry alkuun

4 Seuraorganisaatio ja tehtävät

4.1 Hallitus ja sen työskentely

Hallituksen työskentely on kuvattu seuran toimintasäännöissä ja talousohjesäännöissä (tallennettu hallituksen Drive-kansioon).

 

4.1.1 Hallituksen vuosikello 

Tammikuu

• Hallituksen järjestäytymiskokous
• Kaupungin toiminta-avustuksen ja projektitukien haku
• Kirjanpitoaineiston kerääminen tilinpäätöstä varten
• Tukipolitiikan päättäminen alkavalle vuodelle
• Talvijuhlien järjestäminen

Helmikuu

• Palautekyselyt

Maaliskuu

• palautekyselyiden läpikäynti, tarvittavat toimenpiteet
• Hallituksen itsearviointi

Huhtikuu

• Tilinpäätös tarkastettu kuun loppuun mennessä
• Kevätkokouksen valmistelu, esitykset kokoukseen

Toukokuu

• Kevätkokous
• palautekyselyt kauden päätteeksi junnuille

Kesäkuu

• Palautekyselyiden läpikäynti
• Ohjaajien kesäjuhlat

Heinäkuu

• kesäjuhlat
• siivoustalkoot

Elokuu

• hallituksen itsearviointi
• ohjaajalistan päivitys seuraavalle kaudelle
• Uusien ohjaajien perehdytys
• syksyn kurssien markkinointi

Syyskuu

• Varustetilaukset uusille ryhmille

Lokakuu

• palautekyselyt koko seuralle

Marraskuu

• palautteiden läpikäynti
• Tammikuun alkeiskurssien markkinointi

Joulukuu

• kauden päätteeksi palautekyselyt junnuille, läpikäynti joulu/tammikuu
• Pysäköintiluvat seuraavalle vuodelle
• Ohjaajalistan päivitys seuraavalle kaudelle
• Ohjaajien ja vastaavien perehdyttäminen

 

4.2 Seuran toimihenkilöt

Vuonna 2025 seuran toimihenkilöt ovat:

 

Puheenjohtaja: Eva Front

Varapuheenjohtaja: Heli Pyylampi

Rahastonhoitaja: Eva Front

Jäsenrekisteri- ja laskutusvastaava: Eva Front

 

Hokutoryu-aikuisten lajivastaava: Heli Pyylampi

Hokutoryu-junnujen lajivastaava: Heli Pyylampi

Hokutoryu pääohjaaja: Harri Vellas

Hokutoryu peruskurssivastaava: Arto Aittamäki

BJJ/SW-aikuisten pääohjaaja/jatkoryhmän lajivastaava: Tero Pyylampi

BJJ-junnujen lajivastaava: Akseli Arvaja

BJJ-aikuisten peruskurssivastaava: Aleksi Kajander 

Potku-/thainyrkkeilyn lajivastaava: Eva Front

Potku-/thainyrkkeilyn päävalmentaja / peruskurssivastaava: Jani Ikävalko

Nallepainin lajivastaava/pääohjaaja: Janika Roivainen

 

4.2.1 Toimihenkilöiden tehtävät ja vastuut

Rahastonhoitajan tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

– seuran maksuliikenteen hoitaminen

– kirjanpitoaineiston toimittaminen ja yhteydenpito tilitoimiston kanssa

– toiminta-avustusten ja projektitukien hakeminen

– budjettiesitysten laatiminen

 

Jäsenrekisterivastaavan tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

– myClub-jäsenrekisterin ylläpito ja kausilaskutukset

– jäsenmaksujen käsintehtävät kuittaamiset ja hyvitykset

– jäsenten maksuihin liittyviin tiedusteluihin vastaaminen

– lajivastaavien tms. myClub-perehdyttäminen tarvittaessa

– seuran myClub-pääkäyttäjänä toimiminen

– yhteydenpito palveluntarjoajaan

 

Lajivastaavan tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat (sisältyen mutta ei rajoittuen):

– myClub-jäsenrekisterin kalenterin ylläpito ja peruskurssilaskutus

– lajin harjoitusaikojen ja ohjaajien varmistaminen kullekin kaudelle

– varustetilauksista ja harjoitteluvälineistä huolehtiminen

– lajiin liittyviin tiedusteluihin vastaaminen

– kisamenestyksen kirjaaminen yhteiseen dokumenttiin 2vk sisällä kisojen jälkeen

– lajin liittyvä tiedottaminen (myclub, some, …)

 

Pääohjaajan tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat (sisältyen mutta ei rajoittuen):

– lajin oikeasta teknisestä suoritusmallista vastaaminen (lajista riippuen)

– lajin harjoitusohjelmista vastaaminen ja niiden jalkautus muille ohjaajille (lajista riippuen)

– tarvittava ohjaajien kouluttaminen ja heidän osaamisensa varmistaminen

– harjoittelijoiden ja kilpailijoiden osaamisen kehittäminen

– seuratuettujen kilpailijoiden valitseminen kv-kilpailuihin (lajista riippuen)

– yhteydenpito lajin päämajaan ja auktoriteetteihin

 

Ohjaajan tehtävät

– Harjoitusten ohjaaminen

– Vastuunkanto omista harjoituksista (tiedottaminen, peruutukset, tuuraukset, jne)

– Varustemyynti toimistosta

– Ohjeistaa jäsenmaksujen maksamisesta

– Salin yleisestä järjestyksestä huolehtiminen, välinevaraston ylläpito

– Oma esimerkki siisteydestä

– Salin yhteisistä säännöistä muistuttelu tarvittaessa

– Viimeisenä salilta lähtevä ohjaaja huolehtii, että toimistosta on valot kiinni ja ovi lukittu

 

Apuohjaajan tehtävät:

– Avustaa varsinaista ohjaajaa tämän tehtävissä ohjeiden mukaisesti

 

4.3 Rekrytointi / vapaaehtoisena toimiminen

Seurassa voi toimia vapaaehtoisena mm. seuraavilla tavoilla:

• hallituksen jäsenenä
• toimihenkilönä
• tapahtuman järjestäjänä tai osallistujana
   

Hallituksen jäsenet seuraavalle vuodelle valitaan syyskokouksissa.

Toimihenkilöt ovat tyypillisesti lajien lajivastaavia, päävalmentajia, ohjaajia ja apuohjaajia. Vapaaehtoiseksi näihin tehtäviin voi ilmoittautua lajivastaavalle tai päävalmentajalle.

Tapahtuman järjestäminen on kertaluontoinen tehtävä, johon hallitus yleensä kyselee vapaaehtoista henkilöä vastaamaan järjestelyistä, esim. virkistystapahtumat, kilpailut, yms.

Joihinkin tapahtumin tarvitaan vapaaehtoisia osallistujia, jotta tapahtuma yleensä saadaan järjestettyä. Näitä ovat esim. seuran järjestämät kilpailut ja salin siivoustalkoot.

Kerran vuodessa tehtävillä kyselyillä selvitetään koko seurasta vapaaehtoisia toimijoita, joihin hallitus voi tarvittaessa ottaa yhteyttä.

Siirry alkuun

5 Seuraorganisaation toiminta

5.1 Seuran toimintaan vaikuttavat lait, asetukset ja määräykset

Seuran toimintaan vaikuttavat seuran omien sääntöjen lisäksi erilaiset lait, asetukset ja määräykset. Seuran toimintaan vaikuttavia lakeja ovat yhdistyslaki, tuloverolaki, kokoontumislaki, sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki. 

 

5.2 Seuratoiminnan vuosikello

KEVÄTKAUSI (tammikuu-toukokuu)

Tammikuu

• Ilmoittautuminen, vuosi- ja kausijäsenmaksut
  • Vuosimaksu 1.1.-31.12.
  • Kevätkausi 1.1.-31.5.
• Talvijuhlat K18
• Kaikkien ryhmien alkeiskurssit alkavat
• Kaikkien lajien lisenssi- ja vakuutusmaksut
• Aloittavien ryhmien varustetilaukset

Helmikuu

• palautekyselyt kauden alussa (mahdollisuus korjata toimintaa)

Maaliskuu

•  

Huhtikuu

•  

Toukokuu

• palautekyselyt junioreiden kauden päätteeksi
• Kevätkokous
• Kausimaksajien jäsenyydet päättyvät, ilmoittautuminen kesäkaudelle

 

KESÄKAUSI (kesäkuu-elokuu)

Kesäkuu

•  

Heinäkuu

• kesäjuhlat
• siivoustalkoot

Elokuu

• Kausimaksajien jäsenyydet päättyvät kuun loppuun, ilmoittautuminen syyskaudelle

 

SYYSKAUSI (syyskuu-joulukuu)

Syyskuu

• Kaikkien ryhmien alkeiskurssit alkavat
• Kausimaksajien ilmoittautuminen syyskaudelle

Lokakuu

•  

Marraskuu

•  

Joulukuu

• Syyskokous
• Kaikkien jäsenyydet päättyvät vuoden loppuun, ilmoittautuminen seuraavalle kaudelle

5.3 Seuran sääntömääräiset kokoukset ja niistä tiedottaminen

Määritelty säännöissä kohdassa: 11 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset  

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa ja  syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Seuran kokous  voidaan järjestää myös kokonaan ilman kokouspaikkaa etäkokouksena.  

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen  kokousta seuran internetsivuilla tai lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan  sähköpostiosoitteeseen.  

Varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen etänä osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen  kokoukseen etukäteen viimeistään kokouskutsussa mainittuna määräpäivänä. Jos jäsen ilmoittaa  osallistuvansa kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai teknisen apuvälineen avulla, sitoo ilmoitus  osallistumistavasta jäsentä määräpäivän jälkeen.  

 

5.4 Jäsenistön oikeudet ja velvollisuudet

Oikeudet:

• osallistua ohjattuihin harjoituksiin
• käyttää seuran harjoitussalia
• (täysi-ikäisillä) äänioikeus yleiskokouksissa
• osallistua seuran järjestämiin tapahtumii
• oikeus osallistua seuran toiminnan kehittämiseen

Velvollisuudet:

• huolehtia jäsenmaksun maksamisesta
• huolehtia seuran omaisuudesta ja salin siisteydestä
• noudattaa seuran sääntöjä

5.5 Kiitoskulttuuri ja yhteisöllisyyden kehittäminen seurassa

Seuran kiitoskulttuuri on virkistystoiminnan järjestämistä seura-aktiiveille. Harrastajille ja ohjaajille järjestetään sekä kesä- että talvijuhlia/pikkujouluja. Aktiivisille urheilijoille ja seuratoimijoille haetaan myös tunnustuksia lajiliitoilta ja muilta niitä myöntäviltä toimijoilta.

 

5.6 Sidosryhmätyöskentely

Seuralla on mm. seuraavia sidosryhmiä:

• Kauppi Sports Center
• Lajiliitot
• HLU
• Tampereen kaupunki
• Taikala
• Visma
• Liikuntaetujen tarjoajat
• Danske Bank
• Verohallinto
• Alueen muut kamppailuseurat
• Ulkomaiset sidosryhmät

 Seuran yhteyshenkilöt lajiliittoihin päätetään syyskokouksessa, muiden sidosryhmien vastuuhenkilöt hallitus valitsee keskuudestaan tai nimeää seuran jäsenistöstä. Vastuuhenkilö pitää yhteyttä itsenäisesti sidosryhmiinsä ja tarvittaessa raportoi hallitukselle sekä vie sidosryhmälle kommunikoitavan asian ensin hallituksen käsiteltäväksi.

 

5.7 Viestintä

5.7.1 Sisäinen viestintä

Seuran viralliset tiedotteet lähetetään myClubista jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Virallisia tiedotteita ovat jäsenmaksutiedotteet, kriisiviestintä ja tiedotteet ajankohtaisista tapahtumista. Yleiskokouskutsu lähetetään sähköpostilla, ja kutsu on luettavissa myös nettisivuilla. 

Lajivastaavat huolehtivat lajikohtaisten jäsentiedotteiden lähettämisestä. Jäsentiedote sisältää mm. tietoa menneistä ja tulevista tapahtumista, harjoitusajoista, lajilisensseistä ja vakuutuksista, sekä muista tärkeistä asioista.

Hallitus julkaisee pari kertaa vuodessa oman tiedotteensa, jossa kerrotaan mitä hallitus on kuluvan kauden aikana jo tehnyt ja mitä asioita on työn alla. Näin pyritään lisäämään päätöksenteon avoimuutta jäsenistön suuntaan.

Vapaamuotoisempaan viestintään harrastajien kesken käytössä on lajikohtaiset Whatsapp-ryhmät (liittyminen salilta löytyvällä QR-koodilla) ja Facebook-ryhmät.

 

5.7.2 Ulkoinen viestintä ja markkinointi

Seuran ulkoisen viestinnän käytössä olevat kanavat ovat nettisivut ja sosiaalinen media (Facebook ja Instagram). Uusien jäsenten tavoittamiseksi seuralla on käytössä maksulliset Facebook/Instagram-mainokset. Lajivastaavat huolehtivat mainonnan aloittamisesta samalla kun päivittävät uudet kurssit myClubiin, nettisivuille ja kalenteriin. Markkinointibudjetti määritellään vuosittain syyskokouksessa. 

Uusien jäsenten viestintään on käytössä ensisijaisesti nettisivut. Ohjeet sekä aloitteleville että jatkoryhmiin liittyville harrastajille löytyvät nettisivuilta kohdasta www.tjjk.fi/mukaan

Mikäli harrastajalle jää vielä kysyttävää, lisätietoja saa lajivastaavilta, joiden yhteystiedot löytyvät nettisivuilta. Lajivastaavat huolehtivat, että nettisivuilla olevat tiedot ovat ajantasalla.

Lajivastaavat seuraavat kurssille ilmoittautumisten perusteella, tavoittaako mainonta sopivia kohderyhmiä. Mainontaa mukautetaan tarvittaessa, mikäli kursseille ei tule ilmoittautumisia tai toimintaan ei tule mukaan monipuolisesti uusia harrastajia.

 

5.7.3 Sosiaalisen median ohjeistus

Ohjeistus koskee kaikkia Tampereen Ju-Jutsukoulun jäseniä sekä seuran ja ryhmien julkaisuja sekä toimintaa sosiaalisessa mediassa.

• Kysy lupa ennen kuin kuvaat, videoit ja julkaiset materiaalia, kysy treenikavereilta saako heitä kuvata. Tarvittaessa rajaa kuvat ja videot niin, ettet julkaise materiaalia henkilöistä, joita ei saa kuvata. Alaikäisiä ei saa kuvata ilman huoltajan lupaa.

• Noudata hyviä tapoja.

• Keskitytään positiivisiin ja kannustaviin julkaisuihin ja kommentteihin.

• Älä julkaise materiaalia, mikä vaikuttaa negatiivisesti treenikavereihin, ryhmiin, seuraan tai yhteistyökumppaneihin

• Sosiaalisessa mediassa saa keskustella seuraa koskevista asioista vasta sen jälkeen, kun seura on tiedottanut asiasta.

• Somekiusaaminen on kielletty. 

Seuran sosiaalisen median kanavat

Facebook (lisää linkki)

Instagram @jujutsutampere

WhatsApp-Ryhmät (liittyminen salilla QR-koodilla)

 

Seuran kanavissa pyritään julkaisemaan tasapuolisesti materiaalia kaikista lajeista.

 

Hashtagit 

#tjjk

#tampereenjujutsukoulu

#jujutsutampere

#tjjkproteam

#tjjkpotkunyrkkeily

#tjjkpotkis

#tjjkmuaythai

#hokutoryujujutsu

#hokutoryu

 

5.7.4 Kriisiviestintä

Kriisiviestinnästä vastaa seuran hallitus. Hallitus käsittelee kriisit tapauskohtaisesti whatsapp-ryhmässään. Kriisiviestintä hoidetaan laatimalla yhteisesti tiedote, joka hallituksen ja puheenjohtajan hyväksynnän jälkeen jaetaan sovitulle kohderyhmälle tilanteeseen parhaaksi soveltuvan kanavan kautta.

 

5.8 Koulutustoiminta

Aktiiviset seuraohjaajat sekä apuohjaajat lähetetään kiinnostuksen mukaan HLU:n, Karateliiton, ADCC-liiton, Potkunyrkkeilyliiton, MuayThai-liiton, BJJ-liiton ja Hokutoryu-organisaation järjestämille valmentajakursseille. Junioriohjaajia kannustetaan käymään lasten ja nuorten liikunnanohjauksen kursseilla.

 

5.9 Toiminnan arviointi

Toimintaa arvioidaan teettämättä palautekyselyitä harrastajille, huoltajille ja toimihenkilöille säännöllisesti. Myös hallitus arvioi toimintaansa toimintakautensa aikana.

Siirry alkuun

6 Urheilun ja valmennuksen linjaukset

6.1 Valmennuksen toimintaperiaatteet

Valmennuksen tavoitteena on opettaa lajien perustaidot, kannustaa urheilulliseen elämäntapaan ja tukea urheilijoita kehittymään haluamalleen tasolle. Valmennus pohjautuu seuran arvoihin ja eettisiin periaatteisiin. 

 

6.2 Ryhmien toiminta  

Koko seuraa koskevat yhteiset toimintaperiaatteet määrittelee seuran hallitus.

 

6.2.1 Toimintaohje uuden harrastajan aloittaessa  

Uusi harrastaja pääsee helpoiten mukaan käymällä haluamansa lajin peruskurssin. Kursseja alkaa vuoden aikana lajista riippuen 2-5.

Seuraavaksi alkavat kurssit löytyvät täältä. 

Mikäli harrastaja siirtyy toisesta seurasta, hän voi liittyä suoraan jatkoryhmien toimintaan. Seuraan liitytään ilmoittautumalla myClubissa oman lajin kohdalta, ja maksamalla jäsenmaksu. Jäsenmaksulasku tulee sähköpostiin heti ilmoittautumisen jälkeen.

Ovikoodin saa pyytämällä viestillä Facebookissa/Instagramissa tai lajivastaavalta sähköpostilla, yhteystiedot löytyvät nettisivun alalaidasta. Kulkuohjeet salille löytyvät täältä .

 

6.2.2 Toimintaohje harrastajan lopettaessa 

Jäsenyys on voimassa maksetun kauden loppuun. Jäsen katsotaan eronneeksi ilman erillistä ilmoitusta, mikäli harrastaja ei ilmoittaudu mukaan seuraavalle kaudelle 3kk kuluessa edellisen kauden päättymisen jälkeen. 

Mikäli harrastaja haluaa lopettaa kesken kauden, hänen tulee lähettää sähköposti-ilmoitus osoitteeseen laskutus@tjjk.fi. Jäsenmaksut eivät ole sidoksissa käytyjen harjoitusten määrään, eikä maksuja palauteta takautuvasti, jos ei ole ehtinyt harjoituksissa käymään. Tapauskohtaisesti pidemmälle ajalle maksettua kausimaksua voidaan palauttaa, mikäli henkilö esimerkiksi muuttaa kesken kauden toiselle paikkakunnalle. Kuukausimaksajan laskutus päättyy eroilmoituksen.

 

6.2.3 Harrastamisen hinnoittelu

Harrastamisen kulut on pyritty pitämään mahdollisimman pienenä. Jäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous, ehdotuksen maksuista tekee seuran hallitus budjettiin perustuen.

Jäsenmaksun lisäksi harrastamisen kuluja ovat lisenssi- ja vakuutusmaksut, varustemaksut sekä mahdolliset kilpailuihin liittyvät kulut. Seura tukee harrastajia kilpailukuluissa vuosittain päätettävän tukipolitiikan mukaisesti.

 

6.2.4 Ryhmien ohjaaja- ja valmentajavalinnat

Lajivastaavan tehtävä on huolehtia yhdessä pääohjaajan kanssa, että kaikissa heidän lajinsa harjoituksissa on vastuuvetäjä sekä riittävästi apuohjaajia. Valmentajan poluissa (ks  7.4.) on määritelty lajikohtaiset tavoitteet ja edellytykset, joita voi hyödyntää ohjaajavalintoja tehdessä.

 

6.2.5 Harjoitusvuorojen jakaminen

Harjoitusvuoroista päättää seuran hallitus. Vuoroja jaetaan tasapuolisesti eri lajien välillä, huomioiden harrastajamäärät sekä ohjaajaresurssit. Uusia vuoroja on mahdollista esittää niihin kohtiin, jolloin harjoituskalenteriin ei ole merkitty vakiovuoroa. Uuden vuoron lisäämisen edellytys harjoituskalenteriin on, että ohjaaja sitoutuu vuoroa vetämään. Mikäli vastuuvetäjä haluaa lopettaa eikä vuorolle löydy uutta vetäjää, vuoro jää kaikille avoimeksi vapaavuoroksi.

 

6.3 Harrastajan polku

Harrastajan polku on kuvaus siitä, miten harrastaja voi lajissa edetä. Tässä on lajikohtaisia eroja, jokainen laji on määritellyt oman polkunsa.

 

6.3.1 Potku/thainyrkkeily, harrastajan polku

Urheilijan_polku_TJJK_K1_MT.pdf

 

6.3.2 Hokutoryu Ju-jutsu, harrastajan polku

Hokutoryu ju-jutsun harjoittelu aloitetaan käymällä alkeiskurssi (käytetään myös nimeä peruskurssi). Kurssilla uusi harrastaja oppii lajin alkeet ja saa valmiudet jatkaa harjoittelua jatkoryhmissä. Kurssi päättyy seurassa suoritettavaan keltaisen vyön kokeeseen. Kurssin läpäisemiseen riittää yleensä aktiivinen osallistuminen 2krt/vko pidettäviin harjoituksiin sekä oppimishalukkuus.

Tämän jälkeen jokainen harjoittelija etenee omaan henkilökohtaiseen tahtiinsa kohti ylempiä vyöarvoja. Jokaiselle suoritettavalle vyölle on asetettu tietty minimivaatimus harjoituskerroista ja kansallisista leireistä sen lisäksi, että pystyy osoittamaan hallitsevansa vaadittavat tekniikat, käytöstavat sekä muut lajin asettamat vaatimukset. Sen lisäksi, että opettelee uudet tekniikat, pitää osata myös aiemmin suoritetut vanhat tekniikat ja vieläpä aiempaa suoritustasoa paremmin. Harrastaja näkee virallisen listan kunkin vyöarvon tekniikoista ja vaatimuksista osoitteessa hokutoryu.com.

Vaikka hokutoryu ju-jutsun harjoittelu on fyysistä ja tavoitteena on mm. kehittää harrastajan lajiteknistä voimaa, nopeutta, liikkuvuutta sekä muita teknisiä ominaisuuksia, voi harjoittelijalle olla tarpeen suorittaa fyysisten perusominaisuuksien kehittämistä myös omalla ajalla, koska lajiharjoitukset 2-3krt/vko eivät välttämättä tähän riitä. Esimerkkejä tästä ovat mm. lenkkeily hapenottokyvyn sekä venyttely liikkuvuuden parantamiseksi. Yleensä kuntosaliharjoittelu ei ole tarpeen, koska laji ei sinänsä vaadi raakaa voimaa mutta mikäli voimatasot jollain osa-alueella ovat keskivertoa selvästi heikommat, voi sekin olla suositeltavaa. Lisäksi hyödyllisiä ovat erilaiset pallopelit, joissa tapahtuu äkillisiä suunnanmuutoksia ja räjähtäviä lähtöjä.

Tekniikkaharjoittelun lisäksi hokutoryu ju-jutsu sisältää paljon erilaisia randoreita eli harjoitusotteluita tai simuloituja ip-tilanteita, joissa harjoittelijan tavoitteena on soveltaa oppimaansa tarkoituksenmukaisesti. Näitä ovat mm. itsepuolustusrandori erilaisin hyökkäyksin (esim. tarttumaotteet, lyönnit, potkut, 2 vastustajaa), lyönti-potkuottelu, heitto-ottelu, matto-ottelu ja hokutoryu-ottelu.

Vihreän vyön kokeesta lähtien on hokutoryu-ottelu eli täyskontaktiottelu hokutoryu-kilpailusäännöin osa jokaista vyökoetta. Siinä mitataan harrastajan henkistä ja fyysistä kanttia tilanteessa, jossa väsyneenä joutuu kamppailemaan tuoreita vastustajia vastaan yksi kerrallaan. Pääasia tässä ei ole kaikkien vastustajien vaan oman pelon voittaminen ja loppuun saakka taisteleminen ja yrittäminen. Hokutoryu-ottelun harjoitteleminen on syytä aloittaa heti oranssina vyönä ja sitä on hyvä pitää kevyesti yllä lähes viikottain, jotta siihen syntyy tarvittava rutiini.

Leirit ovat olennainen osa vuosittaista harjoitusohjelmaa ja hyvä tilaisuus päästä harjoittelemaan oman seuran ulkopuolisten ohjaajien johdolla. Kevätleirillä harjoitellaan vain seuraavan suoritettavan vyöasteen tekniikoita ja siinä saa yhden viikonlopun aikana tiiviin paketin kaikista siinä vaadittavista tekniikoista. Kesä- ja syysleireillä ohjelma on vapaampi ja siellä vierailee yleensä myös ulkomaisia ohjaajia.

Hokutoryu ju-jutsussa on mahdollista myös kilpailla seurojen järjestämissä salikisoissa sekä SM-kisoissa. Tämä tarjoaa kilpailuhenkisille harrastajille hyvän tavan testata itseään muita harrastajia vastaan. Yleensä kilpailuihin pitää harjoitella erikseen ja keskittyä hokutoryu-ottelun harjoitteluun ja riittävän koviin harjoitusotteluihin sekä tarvittavan kuntopohjan luomiseen useampia otteluita varten yhden päivän aikana.

Kilpailuissa tarvitaan myös tuomareita ja tähän toimintaan on mahdollista lähteä jo vihreästä vyöstä lähtien. Värivöiset harrastajat voivat suorittaa C-tuomarilisenssin, joka antaa oikeuden toimia kilpailuissa arvostelutuomarina. Mustavöiset harrastajat voivat lisäksi suorittaa B- ja A-lisenssit, jotka antavat mm. matto- ja ylituomarioikeudet, A-lisenssi myös kansainvälisissä kisoissa.

Kuten aiemmin oli mainittu, kukin harjoittelija etenee alkeiskurssin jälkeen omaan tahtiinsa, koska eri elämäntilanteet, työ, muut harrastukset, loukkaantumiset yms. vaikuttavat siihen, missä ajassa on valmis menemään seuraavan vyön kokeeseen. Omalle ohjaajalle kannattaa hyvissä ajoin kertoa seuraavasta vyökoetavoitteestaan, jotta tekniikoiden oikea suoritustapa voidaan tarkistaa ja tarvittaessa korjata. Lupa kokeeseen osallistumiseen tulee aina omalta ohjaajalta.

Harjoittelijan polku oppilasvyöarvolla päättyy hyväksyttyyn 1.dan mustan vyön suorittamiseen, minkä jälkeen harjoittelijalle annetaan opettaja-arvo (sensei). Aktiivisella ja lahjakkaallakin harjoittelijalla keskimääräinen minimiaika tähän on ollut ~7v.

 

6.4 Valmentajan polku 

Valmentajan polku on seuran ajatus siitä, miten valmentajat toimivat ja kehittyvät seurassa. Dokumentit on laatinut kunkin lajin pääohjaaja.

 

6.4.1 Potku/thainyrkkeily, Valmentajan polku 

Ohjaajan_ja_valmentajan_polku_TJJK_K1_MT.pdf

6.4.2 Hokutoryu ju-jutsu, Valmentajan polku

Yleensä seuroissa on jatkuva tarve eri harrastajaryhmien ohjaajille ja apuohjaajille. Tyypillisesti näihin tehtäviin pääsee/joutuu jo kauan ennen mustan vyön suorittamista varsinkin niissä seuroissa, joissa ei ole paljon tai yhtään mustan vyön omaavia henkilöitä.

Seuraohjaaja on henkilö, joka vastaa tietyn ryhmän vähintään yhdestä viikkoharjoituksessa itsenäisesti mutta pääohjaajan mahdollisesti laatiman harjoitusohjelman mukaisesti. Hänellä pitää olla opetettavat asiat hyvin hallussa ja hänen pitää pystyä näyttämään opetettavien tekniikoiden oikea suoritustapa sekä vastattava oppilaiden esittämiin kysymyksiin niistä tai lajiin liittyvistä asioista muuten. Epäselvät asiat seuraohjaaja selvittää pääohjaajalta tai lajivastaavalta. Jokaisella viikkoharjoituksella on sovittu seuraohjaaja. Seuraohjaaja voi hankkia tarvitsemansa apuohjaajan, kun ryhmän koko on liian iso yhdelle henkilölle tai se koostuu aloittelijoista. Sopiva vyöarvo seuraohjaajalle on sinisestä ylöspäin.

Apuohjaaja on henkilö, joka toimii ryhmän viikkoharjoituksessa seuraohjaajan apuna. Tyypillisiä tehtäviä ovat mm. harjoitusvastustajana toimiminen, oppilaiden opastaminen harjoituksissa, alkulämmittelyjen ja loppujäähdyttelyjen vetäminen, harjoituskorttien leimaaminen sekä tarvittaessa myös seuraohjaajan tuuraaminen esim. sairastumistapauksissa. Sopiva vyöarvo apuohjaajalle on oranssista ylöspäin.

Pääohjaaja vastaa koko lajin käytännön harjoitus- ja ohjaustoiminnasta seurassa. Hänellä on aina ajantasainen tieto kaikista lajin vyötekniikoista. Tätä varten hän osallistuu leireille ja harjoituksiin tarvittaessa muissakin seuroissa sekä ulkomailla. Pääohjaaja myös viime kädessä vastaa kaikista seuran vyökokelaista vaikka luvan kokeeseen osallistumiseen olisikin antanut seuraohjaaja. Pääohjaaja koordinoi seuraohjaajat (lajivastaavan kanssa) sekä laatii ja jalkauttaa kausiohjelman seuraohjaajille ennen kauden alkua. Pääohjaaja varmistaa, että seuraohjaajilla on tiedossa ryhmissään opetettavien tekniikoiden oikea suoritustapa.

Kaikissa seuran lajeissa on nimitettynä myös lajivastaava, joka voi olla myös sama henkilö kuin lajin päävalmentaja. Lajivastaava hoitaa lähtökohtaisesti kaikki lajiin liittyvät byrokratiat kuten myclub, tiedottaminen, sopivien koulutusten etsiminen, ohjaajakoordinointi yhdessä päävalmentajan kanssa, hallitusraportointi, yms.

Kaikki seuran ohjaajat ja apuohjaajat voivat osallistua erilaisiin ohjaajakoulutuksiin, joita järjestävät mm. Karateliitto, HLU ja myös seura itse. Lajiliitot järjestävät VOK-koulutuksia (1-3), joista VOK1 on pakollinen ennen mustan vyön suoritusta. HLU järjestää yleistasoisia ohjaajakoulutuksia sekä aikuisten että lasten ohjaajille. Yleensä seura kustantaa ohjaajille tarpeelliset koulutukset.

Mustan vyön koe on äärimmäinen henkinen ja fyysinen testi, jonka harjoittelu vaatii aikaa ja sitoutumista. Nykyään seuroissa on yleensä useampia mustan vyön henkilöitä, jotka pystyvät valmentamaan ja opastamaan siihen menevää harjoittelijaa viikoittain. Kokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti ennakolta hokutoryu-toimistoon (seura tekee hakemuksen) ja kokelaille järjestetään Helsingissä myös yhteinen katselmus 1-2kk ennen koetta. Minimi-ikä 1.dan suorittamiseen on 18v ja käytännössä vanhimmat vyön suorittaneet henkilöt ovat olleet ~50v ikäisiä.

Mustan vyön suorittamisen jälkeen voi osallistua kansallisten leirien yhteyksissä järjestettyihin graduointikoulutuksiin. Niiden kautta saa määräaikaisen oikeuden pitää keltaisen vyön kokeita alkeiskurssien päätteeksi esim. muissa seuroissa.

2.dan ja ylempiin vyöarvoihin harjoitellessa kannattaa olla valmentajana tai mentorina joku sen aiemmin suorittanut mustavyö. Harjoittelun ja vyökokeen pääpaino vaihtuu yksittäisistä tekniikoista enemmän randori- ja soveltamispohjaiseksi. Aiempien (vyö)tekniikoiden suoritusvarmuuden tulee näkyä korkeammalla tasolla kuin mitä se oli 1.danin kokeessa.

Siirry alkuun

7 Turvallisuus ja ongelmatilanteet seurassa

7.1 Seuran turvallisuusohjeistus

Seuran turvallisuusvastaava suunnittelee, kehittää ja ylläpitää seuran turvallisuussuunnitelmaa yhdessä seuran hallituksen kanssa. Noudatamme turvallisemman tilan periaatteita. Suunnitelman tarkoituksena on edistää osaltaan kamppailuun ja siihen liittyvien tapahtumien turvallisuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksien tapahtumista seuran toiminnassa sekä muissa seuran järjestämissä tapahtumissa. Hyväksytty turvallisuussuunnitelma on lisätty seuran internet-sivuille, josta se on jokaisen jäsenen vapaasti luettavissa.

Turvallisuussuunnitelma

 

7.2 Seuran ongelmanratkaisumalli

Seuran ongelmanratkaisumalli on katsoa ongelmatilanteet tapauskohtaisesti joko lajitasolla lajivastaavan/pääohjaajan johdolla, tai viime kädessä hallituksen johdolla. Ensisijaisesti ongelmat pyritään hoitamaan puhumalla, tarvittaessa turvaudutaan muihin kurinpitotoimiin.

 

7.3 Toiminta sisäisissä ongelmatilanteissa 

Isossa seurassa on paljon ihmisiä ja erimielisyyksiä ja ongelmatilanteita syntyy aina välillä. Sisäisissä ongelmatilanteissa erimielisyydet pyritään ensisijaisesti selvittämään ohjaajan johdolla. Mikäli ohjaaja ei pysty tilannetta ratkaisemaan, asia siirtyy hallitukselle käsiteltäväksi. Asiat käsitellään tapauskohtaisesti ja tarvittaessa ongelmatilanteisiin pyydetään apua esimerkiksi lajiliitoilta tai viranomaisilta.  

Siirry alkuun

8 Käsikirjan hyväksyntä ja muuttaminen

Tämä toimintakäsikirja on hyväksytty hallituksen kokouksessa 5.2.2025. Käsikirjaa voidaan muuttaa hallituksen päätöksellä. Käsikirja tarkistetaan parittomina vuosina ja käsikirjaa päivitetään parillisina vuosina.

Mikäli huomaat käsikirjassa virheen tai muutostarpeen, lähetäthän asiasta viestiä info@tjjk.fi

Siirry alkuun